Niin. Voisinpa kertoa teille hyvät lukijat - että kaikki on toisin.
Että minä en enää vihaa tätä koulua, että minua ei syrjitä että olen saanut kavereita.
Mutta tiedättekö mitä? Se olisi valhe.
Totuus on se ettei mikään ole muuttunut. Minua syrjitään, jätetään pois ryhmistä - se on okei kun olen siihen jo tottunut.
Olen edelleen näkymätön muille luokkalaisilleni, äsken pohdin että muutunko oikeasti näkymättömäksi? Katoanko pois jos tilanne jatkuu samana?
Aloin taas ajatella Buffyn jaksoa 12, tiedättehän siitä tytöstä jota kukaan ei huomioinut.
Miksikö en ole aiemmin kirjoittanut?
On ollut vähän kaikkea. Esimerkiksi alkoholisti-äitini hyppäsi takaisin elämääni.
Eikö siis olekin ihanaa? Huomatkaa: sarkasmi.
Hän soittelee kännissä jauhaa että olen samanarvoinen kuin muutkin jonka kyllä tiedän mutta se ämmä ei tajua puoliakaan siitä mitä on ITSE minulle aiheuttanut!
Pari päivää sitten hän soitti ja sanoi haluavansa vanhan tyttärensä takaisin.
Tiedättekö mitä vastasin?
Hän on kuollut. Totisinta totta. Sillä vaihtaessaan minut pulloon tuo nainen tappoi entisen tyttärensä.
Viimeinen osa sitä tytärtä kuoli lopullisesti viime talvena. Tätä blogia seuranneet tietävät miksi.
Mistäkö 'rakas äitini' sai isäni numeron? Pettureita on maailma täynnä. Pahimmat takin kääntäjät tulevat nimittäin lähipiiristä.
Siskoni oli antanut hänelle numeron, koska oli suuttunut varmaan taas siksi ettei isällä ollut antaa hänelle rahaa. Aika tyhmä syy suuttua. Mutta siskoni on täysin pilalle hemmoteltu joka haluaa saada aina tahtonsa läpi. Ja jos niin ei jostain syystä käy..tuossa vastaus
Olen minäkin joutunut hänen haukkumisensa kohteeksi, minut haukuttiin niin pahasti että aloin itkeä. kyllähän se sitten yritti anteeksi pyydellä mutta taas tuli häneltä yksi anteeksiantamaton juttu.
Kyllä sae on väärin kun raadat niska limassa koulussa (jota inhoat) ja toinen vain laiskottelee kotona mitään tekemättä.
koulussa vihaan nykyään entistä enemmän ex-ystävääni joka..no jos ei uskalla olla oma itsensä olisi syytä miettiä onko itsensä muuttaminen kaiken sen väärti.
Nythän sillä siis on uusi kaveri jonka kanssa kikattelee niin että minun tekee mieli huutaa. En oikein osaa tässä ilmaista mitä mutta uskon että ystävän selkään puukotuksen kohteeksi joutuneet ymmärtävät.
Tein muuten pienen sanelman tunteistani matikan vihkoon, tässe se on:
Katkeruus.
Ei häviä ehkä koskaan.
Mutta et voi mua syyttää,
Sähän sen teit,
Sähän multa veit.
§Sen kaiken mikä merkitsi.
Sä,
Tapoit ihmisen joka kerran välitti,
Sua rakasti.
Sanat merkitsee enemmän kuin teot.
Sanat syvemmälle uppoaa.
Syvemmältä viiltää.
Tappaa.
sä vaan esitit, vedit roolia.
Ja satutit. En tiedä oliko se sun ja sen suunnitelma.
Mitä pahaa mä tein teille?
Yritin olla ystävä, mutta te upotitte puukon mun selkään.
Mä kuolin, rakkaus kuoli.
Musta tuli kylmä.
Ei saakeli! kuulostaa ihan Miyukilta! Siis Miyuki Gaidenin versiossa Close Your Eyes (toisessa pääosassa Sasuke Uchiha eli vähän synkempi ficci)
Pyydän anteeksi tätä angstahtavaa kirjoitusta, kiitos jos jaksoitte lukea. Minua ainakin helpotti - ja muutemn tämän angstinhan aikaan sai jälleen se vanha tuttu matikan tunti:D
