Ollessani äsken ruokatunnilla huomasin jotain hyvin merkittävää.
Tai merkittävää niille jotka eivät ole joutuneet elää sen kanssa joka päivä.
Mennessäni ruokajonoon, pari luokkani lissua sattui seisomaan siellä ennen minua.
Kun he sitten huomasivat minut, he vaihtoivat seuraavaan jonoon.
Olenko niin pelottava ilman rakasta mustaa stetsoniani?
Vai vastenmielinen?
Vai onko tämä joku "Hei syrjitäänpä tuota tyttöä!"-juttu? (jos on niin jo on pitkä kampanja kestänyt..öö..*laskee* yläasteelta ammattikouluun, eivätkö he aikuistu ikinä?)
Sain kestää tuollaista jo yläasteella, vieläpä sellaisilta ihmisiltä joita en edes tuntenut!
Mitä järkeä on kiusata tuntematonta ihmistä?
onko se hauskaa?
Onko vaan kiva kiusata jotain ei tuntemaansa henkilöä?
Vai, pitääkö kiusata koska muutkin tekevät niin?
Lissuilla ei paljon järkeä päästä tosiaan löydy..*huokaus*
Pojista puhumattakaan..
Luulisi nyt että poikien miehinen ylpeys kärsisi jos he kiusaisivat tyttöä, mutta ei.
Muistan kerran yläasteella (seiskalla) kun eräs poika kamppasi minut "vahingossa" - just, niin kuin hänen jalkansa itsestään tielleni osuisi -____-
Todisteena, vieläpä kuulin miten hän mahtaili teollaan kavereilleen.. - akuismaista touhua.
Noh, kyllä sain viimekin vuonna melkein kaikki luokkalaiseni kimppuuni.
Se oli viimeinen kerta kun olin väleissä petturimaisen ystäväni kanssa.
Ömm..sanotaan vaikka näin että yksi ylimielinen poika oli saada mustan posken A`la Harley-chan>,D
Ei kannata ryttyillä mulle!8D
Näillä kokemuksilla saa sentään irti hyvän angsti-tarinan.
Kehittelin tarinan joka pohjautuu Salapoliisi Conan.sarjaan.
Olipa kerran pieni 17-vuotias skandinavialaistyttö, jolta ei sitten mikään luonnistunut. Peruskoulu sujui keskiverto arvosanoilla, ja tytöllä oli oma pieni ystäväpiirinsä joka koostui lähinnä tytöistä.
Kaikkein rakkain ystävä hänelle oli Mary-Sue*-niminen tyttö, ammattikouluun siirrettyessä tämä kuitenkin petti tämän pienen skandinavialaistytön luottamuksen jättäen tämän luokkatoveriensa kiusattavaksi.
Pieni skandinavialaistyttö masentui tästä, ja menetti luottamuksensa ihmisiin.
Tytön perhe oli kovin vähävarainen ja tuhlaaja-siskon palattua kotiin se kaikki vain paheni.
Tämä skandinavialaistyttö sai kuulla päivästä toiseen sisarensa nälvintää, lopulta tyttö keksi lopulta keinon purkaa paineitaan, tyttö opetteli ampumaradalla Sniperin käyttöä - ja oppikin hyvin taitavaksi.
Lopulta tyttö sai tarpeekseen täydellisestä ex-ystävästään johon häntä aina verrattiin - huonona esimerkkinä, sekä siskostaan ja muutti omine nokkinensa Tokioon päästen opiskelemaan piirtämistä.
Skandinavialaistyttö osasi hyvin kieltä, mutta uusi maa on aina haaste, saavuttuaan Tokioon piskuinen hylätty Akita-inun pentu löytää tytön ja lähtee seuraamaan tätä - varsin mukavaa koira-kammoiselle ihmiselle 8D
Lopulta tyttö heltyy ja ottaa pennun mukaansa, antaen tälle nimen Fuji*.
Erinäisten vaiheiden jälkeen tyttö saa kodin ränsistyneestä talosta, jonka kunnostaa asumiskelpoiseksi työn ja koulun ohella.
Tyttö harrastaa edelleen tarkka-ammuntaa, ja eräs kaunis päivä eräs rikollisorganisaatio ottaa tytön silmätikukseen - ja lopulta tytöstä tulee organisaation jäsen.
Tarina alkaa siitä kun tyttö tapaa ensikerran työparinsa Chiantin, josta ei alkuun kauheasti pidä..
Nimet
- Skandinavialaistytöllä ei ole vielä nimeä, ensi alkuun mietin Belindaa tai Rosalieta mutta sysäsin ne roskikseen.
Skandinavialaistyttö muistuttaa suuresti minua itseäni, kuten voi ehkä arvatakin.
Hänellä on pitkät kanelin ruskeat hiukset ja siniharmaat silmät, joista kuvastuu tuontuotakin hänen tunteitaan - pääasiassa yksinäisyyttä, surua, vihaa ja katkeruutta.
Ikäisekseen hän on aika katkeroitunut..
- *Mary-Sue sai nimensä Mary-Sue-hahmotyypistä (Tunnettuja Mary-Sue hahmoja esim Bella Swan [Twilight], Miaka Yuuki [Fushigi Yuugi])
Mary-Sueta kuvataan sanoilla "pieni ja söpö" Hän on luudan laiha, ja opettajien mukaan itse miss. täydellisyys.
Hän on pieni kokoinen päähenkilöämme vuotta nuorempi tyttö jolla on tummanruskeat silmät ja punaruskea kiharainen tukka.
Hän on ovela ja viekas, mistä syystä päähenkilöä lukuunottamatta juuri kukaan ei ole nähnyt hänen todellista minäänsä.
- *Fuji sai nimensä Hopeanuoli-sarjan henkilöstä, Fujiwara-perheen Akita-inusta, Hopeanuolen äidistä Fujista.
Päähenkilömme katsoi nuorempana paljon GNG:tä ja nimesi koiransa [Narttu] Fujiksi - joka oli yksi hänen lempi henkilöitään.
Fuji on hylätty koiranpentu, joka ottaa päähenkilömme omistajakseen heti tämän nähtyään. Luenteeltaan koira on uskollinen, leikkisä mutta myös lempeä.
Fuji on väritykseltään ruskeanoranssi-valkoinen.
- Chianti on yksi lempihenkilöitäni joten hän on käytännössä katsoen tarinan toinen päähenkilö, hän on taitava tarkka-ampuja ja päähenkilömme partneri, jota tyttö itse aluksi nimittää "Ikälopuksi huuhkajaksi" (ja Chianti vastaa tähän kutsuen pariaan kakaraksi - vaikka heillä ei suuri ikäero olekkaan 8D) - No joo loppujen lopuksi heistä tulee hyvät kaverit..pienen huonon alun jälkeen..
Nyt eikun pähkäilemään keitä muita Conanin-hahmoja mukaan tulee>:3 *vilkuti*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti